Pyyhitään historia (?)

Teksti ja kuvat: Karoliina Sjö

Ateneumissa on tällä hetkellä esillä nykytaiteilija Adel Abidinin (s. 1973, Bagdad, Irak) näyttely History Wipes, joka levittäytyy erilaisina videoinstallaatioina ja veistoksina museon eri kerroksiin ja tiloihin. Abidinin uudet ja viime vuosien aikana syntyneet teokset käsittelevät erilaisia historiamme kipupisteitä ja ihmisenä olemista maailmassa, joka on monelta osin hyvin epävakaa. Kävin katsomassa, tai oikeastaan kokonaisvaltaisesti kokemassa, kyseisen näyttelyn keskiviikkona 28.3.2018. Sopivasti siis Uhrin identiteetti -työpajamme jälkitunnelmissa.

Ateneumissa oli meneillään tuolloin opiskelijapäivä, jolloin opiskelijat pääsivät museoon ilmaiseksi. Päivän yhteydessä museossa järjestettiin myös paneelikeskustelu identiteetistä, vallasta ja kulttuurista. Keskustelemassa olivat itse taiteilija Adel Abidin, Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson, Sitran ennakointiasiantuntija Mikko Dufva sekä Helsingin kuvataidelukion nuoria.

paneelikeskusteluPaneelikeskustelu identiteetistä, vallasta ja kulttuurista. Keskustelemassa taiteilija Adel Abidin, Sitran ennakointiasiantuntija Mikko Dufva, Helsingin kuvataidelukion opiskelijat Róza Turunen ja Fanny Kajela sekä Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson.

Ainakin ilta-aikaan Ateneumin käytävät, rappuset ja salit täyttyivät ihmisistä. Vilinästä huolimatta huomasin kuitenkin olevani välillä teosten äärellä yksin, toisessa hetkessä kokemusta oli taas jakamassa kymmeniä ihmisiä. Yksin koetun ja yhteisesti jaetun vuorottelu sopi mielestäni hyvin näyttelyn tematiikkaan. Viha, pahuus ja vaino tuntuvat jättävän ihmisen niin yksin. Mutta toisaalta se on illuusiota, sillä me olemme yhdessä olemassa. Meillä on yhteinen historia, nykyisyys ja tuleva. Yksin kohdattu ja koettu vääryys, viha, väkivalta ja vaino muuttuvat lopulta kollektiivisiksi, sukupolvelta toiselle siirtyviksi traumoiksi, muistoiksi, möykyiksi. Me emme siis ole irrallisia, vaan kannamme taakkamme yhdessä, sukupolvesta toiseen. Emme pääse pakoon, vaikka kuinka sulkisimme silmämme siltä, mitä ympärillämme tapahtuu ja on tapahtunut viime vuosikymmenten ja -satojen, jopa vuosituhansien, aikana. Meillä on samalla kuitenkin yhdessä mahdollisuus, ja myös vastuu, vaikuttaa siihen, miten tuleva muotoutuu ja millaisia taakkoja jätämme tuleville polville kannettavaksi ja selviteltäväksi.

puhdistus_video_stillStill-kuva videoteoksesta Puhdistus, jossa ns. väärän väriset ja muutenkin väärin ajattelevat ja olevat uhrit joutuvat pesun ja puhdistuksen kohteeksi. Teos ottaa kantaa etniseen puhdistukseen, joka on teemana edelleen hyvin ajankohtainen.

Toisaalta, kenen kertomista tarinoista historiamme lopulta koostuu, ja ketkä ovat vastuussa siitä, mitä historiasta kerrotaan – tai jätetään kertomatta? Voimmeko luottaa historiaamme, vai onko se vain illuusiota?

Entä jos historia pyyhittäisiinkin pois, ja kaikki maailman taakat ja painolastit poistettaisiin ihmisten harteilta? Ja samalla kaikki ympärillämme juuri nyt tapahtuva epämiellyttävä häviäisi, silmänräpäyksessä. Ei olisi sotia, pakolaisuutta ja konflikteja. Ei etnisiä puhdistuksia, manipulointia, pakkopalautuksia ja väärinkäytettyjä valta-asemia. Kaikkia niitä asioita, joita maailmassa on tapahtunut kautta historian, ja tapahtuu juuri nyt tällä hetkellä. Asioita, joita emme mielellämme ajattele ja joista vaikenemme, joille suljemme silmämme ja käännämme selkämme. Asioita, joista emme edes mahdollisesti, syystä tai toisesta, tiedä. Abidinia kiinnostaakin juuri ne asiat, jotka pyyhitään pois näkyvistä. Taiteellaan hän koittaa tarkastella, mitä asioita pyritään häivyttämään ja mistä asioista vaietaan. Mihin emme uskalla katsoa, miksi?

puhdistus_kangasTeoksen Puhdistus toinen osa, kangas, johon kaikki ”häiritsevä ja likainen” on valunut.

Teoksia on yhteensä 11. Kuten Abidin itse paneelikeskustelussa kertoi, ovat monet näyttelyn uusista teoksista syntyneet vuorovaikutuksessa Ateneumin arkkitehtuurin kanssa. Ateneum on ollut vaikuttamassa ja muokkaamassa kuvaamme muun muassa suomalaisuudesta ja niin sanotusta yhteisestä historiastamme jo vuodesta 1888 lähtien. Sen asema yhtenä maamme keskeisimpänä muistiorganisaationa resonoi Abidinin taiteen kanssa, sillä muistamiseen ja identiteettiin liittyvät kysymykset ovat myös hänen taiteessaan keskeisiä.

al-warqaaTeos nimeltään Al-Warqaa on kannanotto ihmisoikeuksien puolesta. Se liittyy teokseen Sinfonia, jonka Abidin toteutti vuonna 2012 Irakissa murhattujen nuorten muistoksi. Teos ja tila luovat asetelman, joka saa pohtimaan historian eri kerroksia ja erilaisia vastakkainasetteluja.

Kaikki näkemäni ja kokemani teokset olivat vaikuttavia omalla tavallaan, sekä yksin että osana kokonaisuutta, nekin. Monet teokset synnyttivät erilaisia ajatuksia, mutta monet menivät myös hyvin syvälle, ihon alle, aiheuttaen erilaisia fyysisiä tuntemuksia; inhoa, pahoinvointia, epämukavuutta ja avuttomuutta, vihaakin.

Monia teoksia leimaa osaltaan tietynlainen sarkastinen ote, josta Abidin puhui myös paneelikeskustelussa. Monet hirmuteot saavuttavat ulottuvuuksia, jotka kaikessa kamaluudessaan vaikuttavat jollain tasolla jopa ironisilta, niin käsittämättömiä ne ovat. Koputus ovelle, ”Hei, tulimme tappamaan isäsi”, kuin mikäkin arkinen tervehdys, mukamas.

we came to kill your fatherTulimme tappamaan isäsi -teos pohjautuu erääseen Suomen sisällissodasta nousevaan tarinaan ja muistoon. Toisaalta se viittaa universaalisti niihin kauhun hetkiin, jolloin jollakulla on valta päättää toisen kohtalosta.

Abidin käsittelee teoksissaan myös kulttuuriamme, jossa meillä on mahdollisuus saada käsiimme lähes kaikki maailman tieto sekä kuvamateriaalia jopa suoraan striimattuna erilaisista tapahtumista ympäri maailmaa. Tieto on suoraan edessämme, mutta silti suljemme siltä niin usein silmämme. Tai mieluummin kuvaamme ja jaamme videon esimerkiksi YouTubeen kuin tartumme tilanteeseen ja tarjoamme apuamme. Ruudun takaa lienee helpompi edelleen etäännyttää ja irrottaa itsensä tapahtumista. Toisaalta poiskatsominen ja itsensä etäännyttäminen voi olla ihan inhimillistäkin. Kaikki se julmuus ja pahuus voi saada tuntemaan itsensä hyvin pieneksi ja voimattomaksi. Siksi etenkin niillä, joilla on valtaa, on vastuu.

Mielestäni näyttely vastaa esittämäänsä kysymykseen historian poispyyhkimisen mahdollisuudesta jopa tavallaan (sarkastisesti) nauraen ajatukselle. Ei, historiaa ei voi pyyhkiä pois, eikä pidäkään. Sitä vastoin se pitää tuoda ihmisten eteen yhä uudestaan ja uudestaan, erilaisin ja uusin tavoin. Merkitystä on sillä, millä tavoin ja mitä historiasta kerromme sekä keiden ääniä tuomme esille. Toisaalta on hyvä tunnistaa ja tunnustaa, että monista historiallisista tapahtumista on vaiettu, ja vaietaan yhä edelleen. Kenen kertomuksiin voimme oikeastaan lopulta luottaa?

arkistoArkisto-teos kuvaa kätkettyjä, tuhansien tavallisten ihmisten kohtaloita ja tarinoita.

Viimeistään arkistoja, jotka pitävät sisällään eri ihmisten erilaisia kohtaloita, esittävällä teoksella mieleeni hiipi hankkeemme johtajan Marjo Kaartisen sanat kirjoituksessa, joka käsittelee Hannu Väisäsen näyttelyä Anna Ahmatovan neljä huonetta. Kaartinen kirjoittaa, kuinka esimerkiksi juuri taiteilijat voivat teoksillaan muistuttaa muun muassa historioitsijoita siitä, ”miten moninaisilla tavoilla vaikkapa juuri vainon ja vihan historiaa voidaan ja tarvitsee kertoa. Meidän historioitsijoiden tutkimukset, kirjat ja artikkelit eivät kerro läheskään kaikkea menneisyydestä eikä niiden tarvitsekaan.” Historiasta voi, ja pitää, kertoa myös sellaisin keinoin, joita taiteilijat käyttävät teoksissaan.

Joten, kuunnellaan, keskustellaan, opitaan, haastetaan, kohdataan – itsemme, toisemme, itsemme toistemme seurassa. Ja ennen kaikkea, katsotaan kohti, vaikka tuntuisi epämiellyttävältä. Tai itse asiassa juuri silloin, kun tuntuu epämiellyttävältä pitääkin katsoa ja miettiä, mitä voisimme tehdä toisin, paremmin.

Adel Abidin näyttely History Wipes on esillä Ateneumissa 22.4.2018 saakka. Käy osallistumassa arvontaan hankkeemme Facebook-sivuilla ja voita liput kyseiseen näyttelyyn!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s